Tämä tunnen-itseni-typerykseksi-olo voi johtua siitä aanelosen kokoisesta pitsanpalasta jonka vetäisin äsken tai sitten jostain ihan muusta.

Viikonloppu on muuten ihan kauhean lyhyt aikakäsite. Vastahan oli perjantai-ilta, ja nyt on jo sunnuntai ja huomenna on koulua, yäks. En millään jaksaisi mennä kouluun, mutta pakkohan se on :/

Iskä sai nerokkaan idean: lähtisin kielimatkalle! Mietin sitä ja totesin, että mähän haluan kesällä sinne Ef:n jollekkin fantasy and magic vai mikä olikaan-matkalle :D Kun sais luvan ja rahaa siihen ja jonkun vielä mukaan. :>

Ens viikolla on tiedossa partiokisat. Meidän pitää hiihtää siellä jotain 20 kilsaa. Muuten ihan kiva juttu, mutta mulla ei satu olemaan suksia enkä muutenkaan oon mitenkään erityisen loistava hiihtäjä. No, ei tarvi huolehtia, äiti tossa tuumasi soittavansa ukille, josko sillä olisi sukset vielä tallella. Eli mitä luultavimmin hiihdän jollain suksilla, jotka ovat kuusikymmentä vuotta vanhat ja puiset. Ei niihin varmaan mitään monojakaan tarvita.

Ehkä voisin hiihtää vanhoilla suksillani? Ne ulottuu ehkä jopa leukaan asti. Hätätilanteessa niiden on pakko käydä, eli jos muita ei löydy. Mukavaa. Voitto kotiin ja sitä rataa.

No, enpä nyt keksi muuta. Heihei ja näkemiin.