Hmmm, pitäis varmaan alkaa leipomaan, pikkusiskolle ja -veljelle tulee synttärivieraita illemmalla... Tekis mieli taiteilla joku superhieno kerroskakku mut se menis kuitenkin pieleen. Tai sitten ei. Voihan sitä aina kokeilla (ja sitten nolona yrittää estellä noita kertomasta, kuka sen kakun leipoi).

Mä oon vaan jumittanut taas yksin kotona. MISSÄ OLETTE IHMISET?! Kaikki on jossain tai kiireisiä tai jotain. Kukaan ei kaipaa mua angstinyyhky. Mä varmaan kohta jotenkin vinksahdan ja alan pikkuhiljaa vaipua hulluuteen. Piirtämisestäkään ei tule mitään. Gaaaah tarvin ihmisiä ympärille! Muitakin kuin tän rikki revityn perheen!

Ynh. Inspiroiduin sarjisblogeja lukiessani ja tahtoisin ittekin aloittaa sellasen. Muttakun en osaa käyttää skanneritulostinta, joka on rikki, ja piirtopöytää ei ole. Enkä osaa piirtää kauheemmin... mutta eihän se mikään este ole. Ehkä mä joku päivä taltutan ton skannerin.

Mun pää tuntuu tosi oudolta. Siltä, että se vois lähteä lentoon hetkenä minä hyvänsä.

Mun Sirius-uniputki, jonka alkamisen eräs nimeltämainitsematon henkilö nimeltämainitsemattomalla vuotisficillään aiheutti, katkesi :c No, näinpähän ihania unia edes kahtena yönä peräkkäin ♥ 

Tekis mieli tehdä jotain ihan sekopäistä. Lähteä kaupungille pomppimaan jossain sekopäisessä asussa. Hakata päätä seinään. Eristäytyä pääni sisälle ja muuttaa mielikuvitusmaailmaan. Kirjoittaa kolmesataasivuinen tarina urheasta koirasta jonka nimi on Teppo. Liimata pelikortteja päähän. Muuttaa johonkin metsämökkiin ja muuttua äriseväksi erakoksi. Ostaa sadalla eurolla suklaata ja jaella sitä onnettomille ihmisille. Halata randomeita. Aarh mun pää poksahtaaaa

Anteeksi, päivitys vailla minkäänlaista päätä, häntää, tai järkeä.